Ihmettelin kovasti kun yleensä minuun liittyvät uutiset ovat aina saaneet pelkkiä peukkuja alaspäin ja miinusta, mutta edellisessä blogissani jossa kirjoitin treffeistäni Mister Finland semifinalistin kanssa, yhtäkkiä
uutisella olikin yllättäen useampia plussia. Haluavatko ihmiset siis, että seurustelen itseäni huomattavasti nuoremman miehen kanssa, vai miten tämä nyt menee……?
Deitit menivät loistavasti, ei siinä mitään ja poika (20v) on sitä mielestäni haluaa tavata minut huomenna uudestaan.
Osallistun lauantaina jenkkityyliseen tapahtumaan, ns. speed dating juttuun josta tuleekin mielenkiintoista! Kyseinen tapahtuma järkätään Apollo yökerhossa Helsingissä ja se toimii kuten jenkkileffoissa, eli
jokaisen ihmisen kanssa on aikaa 7 minuuttia keskustella ja siinä ajassa ehtii näkemään, kiinnostaako kyseinen ihminen vai ei.
Tapahtumia järjestetään myös jatkossa ympäri Suomea, ja nyt kaikkein eniten ilmottautuneita on ikäryhmässä 25v-35v. Sinne kaivataan kuulemma paljon miehiä jotka olisivat ikäryhmistä 35v-45v sekä 45v-55v. Itse olen siis 34v täyttänyt, mutta monien mielestä olen ikäistäni nuoremman näköinen, varsinkin vähemmällä meikillä. Tosin ihailen esim. Jordania ja hänen tyyliinsä kyllä kuuluu tekoripset, suuri tukka, huultentäytteet jne. Pääasia että itsellä on hyvä olla.
Siis Kanarian 3-viikon matkan jälkeen yhdessä Juhan kanssa, huomasin, että pystyn helposti ihastumaan ja rakastumaankin itseäni nuorempiin miehiin, mikä oli minulle yllätys. Olen nyt ihan täysin sitä mieltä, että se on
seksuaalinen kemia, joku sanoinkuvaamaton vetovoima joka liittää ihmisiä yhteen ja saa rakastumaan. Enhän olisi muuten ikinä voinut esim. exäni jälkeen joka oli se juutalainen miljonääri ja joka oli järjettömän
karismaattinen, rakastua saamelaiseen Artoon joka oli täysin eri maailmasta kaikilla tavoin kuin minä! Koin häntä kohtaan samantyyppistä kemiaa ja ihastumista kuin koen Juhaa kohtaan, mikä kuulostaa järjettömältä.
Sen voi oikeastaan kuvailla niinkin, että jos joku tietty henkilö soittaa tai lähettää tekstarin, niin perhoset alkaa lentää vatsassa. Mutta tiettyjen ja jostain syystä, aika monien miesten kanssa, minulle ei tapahdu sitä. Vaikka he olisivat esim. korkeasti koulutettuja ja päällisinpuolin todella järkeviä ja turvallisia vaihtoehtoja minulle, niin en välttämättä ihastu ollenkaan.
Mikä on erikoista jos ajatellaan kuinka paljon minulla on “vihaajia” ja kritisoijia, niin Kanarian matkamme aikana kun jouduimme välillä suurempiinkin ongelmiin, niin he jotka meitä auttoivat, olivat suomalaiset!Ruotsalaisia, islantaisia, saksalaisia, englantilaisia jne. ei olisi voinut vähempää kiinnostaa. Ainiin paitsi yhdessä tapauksessa….. Tunnetussa homoseksuaalien ja transujen paikassa Jumbo ostoskeskuksessa Juha villiintyi ihan täysin ja jäi bilettämään pitkäksi aikaa. Yhtäkkiä huomasin loppuyöstä, että hän oli vain kadonnut vierestäni sanomatta minulle sanaakaan.
Etsin häntä ympäri ostoskeskusta yöllä ja aloin joutumaan paniikkiin. Niin silloin tapasin jonkun vanhemman englantilaisen miehen, joka piti minulle ihan hirveän pitkät puheet auttamistarkoituksessa. Hän kehui minua ihan hirveästi, sanoi että olen niin kaunis nainen, ettei minun pidä tuhlata elämääni asioihin jotka eivät johda mihinkään. Hänen mukaansa homoseksuaalit eivät muutu koskaan ja minun pitää ymmärtää se. Hän oli raivoissaan siitä mitä Juha oli minulle tehnyt, mutta en puhunut asioista sen enempää, tottakai minun piti selittää hänelle miksi olin niin paniikissa. No hän vei minut taksiasemalle ja maksoi taksini hotelliini, tuli vielä kyytiin mukaan ja varmisti että pääsen turvallisesti nukkumaan (ei todellakaan tullut mukaani, hän halusi vilpittömästi auttaa.)
Meillä on ollut hirveitä tappeluita Juhan kanssa, koska hän itse aloitti sen ihastumisjutun ja suuteli kielisuudelmia kanssani. Pääni alkoi jotenkin menemään pyörälle. Juliakin suuttui välillä siitä, ettei ihmisten tunteilla saa koskaan leikkiä. Välillämme oli voimakas kemia ja olen sitä mieltä edelleenkin, että se on voimakas. Yksi suomalainen ystäväni soitti minulle yöllä jonka kanssa juttelin tuntikausia ja hän oli sitä mieltä, että me kuuluttaisiin todellakin Juhan kanssa yhteen, mutta kun tässä nyt vaan on sellainen “pikku ongelma” että Juha pitää enemmän miehistä kuin naisista (vaikka ehkä yli 30 vuotiaana saattaakin huomata, että hän on oikeasti biseksuaali.)
Meillä on niin samat mielipiteet ihan kaikesta, sanoimme yhtä aikaa samat lauseet, meillä on samanlaisia elämänkokemuksia, olemme molemmat vasenkätisiä, hän on härkä ja minä olen leijona (olen jostain kuullut että ne merkit sopivat jostain syystä hyvin yhteen), nouseva merkkini on härkä, ja aina kun aloimme menemään syvemmälle keskusteluissa, niin alkoi tuntua suorastaan friikiltä! Tuntui siltä, että olemme tunteneet toisemme edellisessä elämässä tai olleet vaikka aviopari (ja tämäkin nyt on ihan ristiriitaista, sillä en usko jälleensyntymiseen.)
Nyt kun Juhalle on vielä laitettu huultentäytteet niin näen hänessä paljon omaa ulkonäköäni. Kanariallahan suurin osa ulkomaalaisista turisteista luulivat meitä sisaruksiksi. Ja sitten meille tuli molemmille pisamat auringosta ja katselin Juhaa vain siitä näkökulmasta, että voi kuinka söpön näköinen kundi. Kun olen itse hetero, en osannut nähdä häntä esim. feminiinisenä osapuolena homosuhteessa, vain näin hänet vain siitä näkökulmasta että hän on älykäs, huumorintajuinen ja söpön näköinen kundi.
Huoh……onpa taas mullakin ihme ongelmat. Kamalaa ihastua ihmiseen, jonka kanssa on sisäinen tunne kuitenkin jo alusta, ettei hänen kanssaan voi perustaa perhettä. Sellainen tunnehan minulla oli Arton kanssa, ihmeellinen ja epämääräinen turvattomuuden tunne jota en osannut edes kuvailla kenellekään. Kaikilla ihmisillä on vaistot ja yleensä niihin pitäisi luottaa heti alusta asti. Mutta käytännössä se ei aina olekaan niin helppoa. Sehän on kauheaa nukkua jonkun toisen henkilön vieressä jota kohtaan on tunteita ja tekee mieli rakastella, eikä toinen vaan tule siinä vastaan. Olen vaan niin tottunut siihen, että miehet ovat automaattisesti hirveän seksuaalisia. Siis jos nukkuvat vieressäni, niin alkavat automaattisesti koskettelemaan minua. Ja itselleni seksi on ihan hirveän tärkeää, jos ei ole seksuaalista kemiaa, ei ole kyllä mitään muutakaan (paitsi elämänkestävissä avioliitoissa, jotka voivat loppuvaiheessa muuttua pelkästään ystävyydeksi ja läheisyydeksi.)
Eikä tämä yhtään helpota tilannetta, että näen jokaisesta exästäni unta jokainen yö vuorotellen. Arto liittyy eniten painajaisiin, Udista näen hyvin harvoin mitään unia, eniten näen unta ensimmäisestä rakkaudestani. Viimeksi näin unen, jossa hän tuli sattumalta minua vastaan ravintolakeikallani. Olin vain keskittynyt etsimään jotain tiettyjä asujani jotka olivat kateissa ja hän tuli samaan ravintolaan puku päällään, sellainen hieno miestentakki jota hän usein käytti, pitkä ja komea mies, otti minua kädestä kiinni, katsoi minua silmiin ja sanoi näin: “Johanna, minä rakastan sinua edelleen. Haluaisin jatkaa uudelleen puhtaalta pöydältä, me molemmat teimme virheitä mutta elämä on liian lyhyt enää niiden jauhamiseen.” No minähän olin ihan innoissani kun heräsin ja sitten masennuin takaisin kun tajusin, että se oli vain unta. Pitäisi jollain psykoanalyysillä käydä selvittämässä että mitä tässä nyt oikein on meneillään.
Tässä soppaa keittää lisää vielä Arton ex-ystävä Marko, joka on sanojensa mukaan täysin ihastunut minuun ja oli kuulemma ollut jo silloin kun olin Arton kanssa naimisissa. Marko on auttanut minua vaikeina aikoina ihan älyttömän paljon, hän on ollut kuin joku suojelusenkeli. Hän hoitaa koiriani kun en jaksa, hän siivoaa, etsii kadonneet tavarani ja avaimeni, kokkaa ruokaa jne. Ja niinhän se tietysti menee, että aito rakkaus nähdään teoissa eikä sanoissa. Marko yritti myös kaikkensa, jotta olisimme saaneet pelastettua avioliittomme Arton kanssa. Artolla on paljon kavereita jotka olivat minua vastaan ja asenteella “ota uusi akka nyt vaan elämääsi.” Mutta Marko yritti kokoajan selvitellä välejämme, jotta Arto voisi kunnioittaa omaa aviovaimoaan.
No oli nyt ihan miten vaan, työasiat minulla pelaavat loistavasti, keikkaa pukkaa kokoajan ja olen tekemässä uuden englanninkielisen biisinkin erään tunnetun ruotsalaisen laulajan kanssa. Mutta nämä rakkausasiat voisivat kyllä olla ihan eri mallilla……. Ja sanonpa vielä lopuksi, että minua ärsyttää väittämä että “älä etsi liikaa, se tulee kun sitä vähiten odottaa.” Silloin kun vähiten mitään odotin, tuli vastaan Arto, ja sen jo koko Suomi tietää, miten siinä kävi.
Jaa Facebookissa
Marko on kuin eteisen matto tai lattiarätti, mutta itse ei tajua sitä. Oikeastaan oksettavimpia tyyppejä tässä “saagassa”.
Eikös tuo Marko sovikin täysin sinun “miesvaatimuksiin” hän tuntuu olevan huolehtivainen ja turvallinen, sekä selvästi välittää sinusta omana itsenäsi ja pysyy rinnallasi vaikeinakin hetkinä… Mikset kokeile deittailua hänen kanssaan?
Ei sovi Marko miesvaatimuksiin, kun Markolla ei ole sitä “karismaa” (eli rahaa).
WOW Johanna! Paras blogikirjoituksesi aikoihin! Kurja tunnustaa, mutta normaalisti lueskelen blogiasi sillä ajatuksella, että “mitäköhän järjettömyyttä tällä kertaa…”. Tätä oli ilo lukea. Syvällistä pohdintaa, tuoreita näkökulmia ja varmaan sitä aitoa Johannaa. Lisää näitä ja kaikkea hyvää kevääseesi (kyllä, kohta tämä pimeys loppuu…).
Etkö osaa erottaa satua ja todellisuutta??? Siis taas ihan järjetöntä plökipölinää, jossa ei ole mitään päätä eikä häntää. Samaa sontaa päivästä toiseen. Tuksu on jäänyt ihan päiväkoti-ikäisen lapsen tasolle. Menepä fanittamaan Tuksua sinne sen fb:iin.
Ei tarvitse mennä fb:iin fanittamaan, kun voi tehdä sen täällä. Mene sinä fanittamaan itseäsi jonnekin kauas pois.
Tämä Marko joka hoitaa koiriasi kun et jaksa, hoitaako hän tulevaisuudessa myös lapsiasi jos et jaksa niitäkään hoitaa? Ihmettelen vain kun mainitset vähän väliä vauvakuumeestasi, toivottavasti ymmärrät että oikean äidin on vain jaksettava oli sitten yö tai päivä, olit sairas tai terve tai elämäntilanteesi mikä vain. Jos et koiriasi jaksa hoitaa niin mieti, onko sinusta oikeasti äidiksi!
Johanna:en usko että todellisuudessa olet se bimbo ylimeikattu blondi jollaiseksi blogikirjoituksissasi ja kaikissa sinusta tehdyissä jutuissa tekeydyt.
Blokeikirjoituksistasi ja niihin liitämistä kuvistasi voi päätellä, että pohjimmiltasi olet (niinkuin olen ennenkin sinulle sanonut) fiksu nuori nainen joka menestyisi paljon nykyistä paremmin liioittelematta aina ja kaikessa omaa menestystään ja karsimalla roimasti barbiekimallustaan.
Me blogejasi ja muita juttujasi lueskelevat emme suinkaan vihaa sinua, vaan sitä miten ja millaisena julkisuudessa esiinnyt. Vähän vähemmällä meikillä ja pikkuisen peittävämmällä pukeutumisella saisit meistä monet meistä suorastaan kateeliseksi ulkonäöstäsi. Niin uskon. Minut ainakin saisit, sillä naisen ei aina tarvitse olla langanlaiha ja näytää ylimeikatulta barbienukelta ollakseen häikäisevän kaunis. Hyvinä esimerkkeinä tästä on mm.Satu Silvo ja Kaija K. ja Marion Rung.
Uskon myös,että vähemmällä itsekehulla ja jatkualla omien suhdesotkujesi vatvomisella voisit vakuuttaa nykyistä useamman ihmisen siitä, että sinulla on monista asioista hyvinkin järkeviä ja fiksuja mielipiteitä joita kannattaa lukea ja kuunnella ajatuksen kanssa. Minä ainakin uskon ettet pohjimmiltasi ole niin bimbo kuin mitä annat nykyisin kaikkien luulla.
Olen täysin samaa mieltä. Vähemmän itsesi kehuskelua. Vähemmän meikkiä. Vähemmän wannabe jenkki meininkiä. Liikaa korostat miten sinua pidetään kauniina ja karismaattisena ja fiksuna. JOKAISESSA blogikirjoituksessasi. Oletko itsekin sitä mieltä, vai yritätkö todistaa meille muille?
Älä käyttäydy kuin typerä pikkublondi jos et halua että sua sellaisena pidettäisi!
Arto-”suhde” oli vain mediaa varten luotu rahastuskulissi. Älä Tuksu kirjoita potaskaa!
Kamalaa!!!!
Homot rulaa. Täysin absurdi haavemaailma. Kukakohan niitä plussia sinne laittaa? Homokaverit tietenkin, voittivat vedon. Kyllä olet yksinkertainen.
Miksi Jasmine ois SULLE kade? Näin facessa oot laittanut.
Jasmin on kaunis, nuori, menestyksekkäässä duunissa, sillä on upea mies, on itsenäistynyt, paljon kavereita ja ihailijoita ja lehdet jatkuvasti kimpussa jotta sais hältä juttua, mutta ei anna, koska ei halua olla pelle kuten sinä.
Sä olet sille kade, enkä ihmettele!
Sinä oot lihava, vanha, ei miestä, ei duunia, ei opintoja, loisimista vanhempiesi kämpässä vaikka oot keski-ikäinen muija, napanuora yhä katkasematta vanhempiin, oot alkkis, lääkeriippuvainen, syöt liikaa, et liiku, olet halveksituin tyrkkis koko Suomessa, kaikki nauraa sulle paitsi ne säälittävät muutamat sun kannattajat sun facessa.
Ja luoja sentää mikä myööööötähäpeä, kato sitä ns kaveripiiriäsi, joku naisen näköinen hirvee idioottimainen Juha, lapsellinen kakara idiootti joka vois olla vaikka sun lapses Penna Petri, sitten se ehkä rumin mies mitä olen ikinä nähnyt, juopon näköinen hirveä Marko jonka pää tuntuu kumisevan tyhjyyttään jne…. oi, todella tasokkaat piirit sulla.
Ja sitten vuodesta toiseen roikut vanha akka Seiskassa ja juoruaviiseissa, voi luoja miten joku ihminen voi olla säälittävä…
Eikö sinua hävetä kirjoittaa tämmöistä? Oikeasti.
Valokuvasi ilmeisesti täytyy ottaa sitä korkeammalta, mitä enemmän painoa tulee?…:DDD Johanna hei, tuo on todella läpinäkyvää, et sinä näytä sen hoikemmalta vaikka kuva otettaisiin pylväännokasta!
Johanna hyvä,
muistathan, että se on “alkaa tehdä”, ei “alkaa tekemään”. So. pääsi alkaa mennä pyörälle, miehet alkavat kosketella sinua (ei menemään, koskettelemaan).
Monen ällän ylioppilaana sinun tulisi toki muistaa edelleen tuo sääntö.
Huomasin livillä uuden reality ohjelman “seurapiirisäpinää teksasissa”. Ehdottomasti kuuluisit enemmän sinne. Naiset olivat näyttävästi pukeutuvia blondeja. En usko että löydät suomesta tasoistasi miestä ja elämäntyyliä. Kuulut country clubin uima-altaan äärelle miehesi pelatessa golfia clubin kentällä. Kyllä löydät onnen, elä masennu.
Voi sinua Johanna Tukiainen. Armahtaisit nyt meitä harvoja lukijoitasi edes sen verran, että noudattaisit alkeellisia kirjoitusoppeja. Aloita vaikka tästä:
Ja juu, kyllä vanhakin voi oppia. Sinun kirjalliset sivulauseryteikkösi ovat todella käsittämättömiä, ja pöpelikköön päätyvät lähes säännönmukaisesti.
Muista aina, että puhuminen ja kirjoittaminen ovat kaksi eri asiaa.
Lisäksi minua kiinnostaisi tietää, mitä Julialle ja Jasminelle kuuluu. En ole FB:ssä. Voisitko ystävällisesti kertoa? Kiitos etukäteen!
Ymmärrän Johanna tuota kemiaa mistä puhut, minullakin on ollut muutama ystävieni mielestä lähinnä onneton miestapaus, joihin olen kuitenkin tuntenut voimakasta kemiaa. Täytyisi vain pitää mielessä, että ei sen kemian seuraamisesta noissa tapauksissa seuraa mitään hyvää
Juulianna tiivisti kaiken! Seksikäs ei tarkoita kaiken paljastamista, vaan sopivaa salaperäisyyttä. Sinulle sopisi paljon paremmin “Elovena-girl gone naughty”-look, kuin jenkkakahvojaan esittelevä sotkuinen h***u. Paljossa meikissä ei ole mitään pahaa, kunhan sen tekee tyylikkäästi. Se on glamouria. Kaikkea hyvää sinulle.
Pikkaisen on painovoima tehnyt tehtävänsä kumipallukoiden kanssa . . .
Voi tyttö-raasu! Kasva jo aikuiseksi!
Miksi ihmeessä koko ajan jauhat eksistäsi?? Niin kauan kun roikut entisessä kiinni kynsin hampain, ei uusi voi tulla elämääsi! Anna niitten eksiesi jo olla rauhassa äläkä roiku heissä enää.
Ihmettelen, miksi kaikki nämä haukkujat viitsivät lukea Johannan blogia, jos eivät näe hänessä mitään hyvää? Älkää tulko tänne, niin yksinkertaista se on! Teillä on todella vähän sisältöä elämässänne, jos käytätte huviksenne aikaa Johannan parjaamiseen. En ymmärrä?!? Mitä te sillä haukkumisella saavutatte? Itsellenne hyvän olon tai mielen? En usko… Toisten haukkuminen ja kiusaaminen on todella halveksittavaa. Eikö se opeteta kaikille jo lapsena? Onko täällä henkilöitä, joilla itsellä on lapsia? Haukutteko ja kiusaatteko te Johannaa ja sitten opetatte omille lapsillenne, että “ketään ei saa kiusata”? Ajatelkaapa asiaa…
Härkä ja leijona eivät muuten astrologisesti sovi ollenkaan yhteen
Maan merkki (härkä) + tulen merkki (leijona) = katastrofi!